Tän viikon koirakuvahaasteen aihe on kevättä ilmassa.

Mä tykkään ihan sairaasti siitä, kun se tyhmä lumi lähti pois, eikä kyllä yhtään ikävä tuu sitä
Osa näistä mun kuvista on viime keväältä ja osa on tänään otettuja.
Innostuin vähän liikaa tästä kevätaiheesta ja tuli laitettua noita kuvia ehkä muutama liikaa..

Ainoo haittapuoli siinä lumien sulamisessa on se, kun tulee lätäköitä mun lenkkipoluilleni ja sit joutuu kasteleen tassunsa ja kuten kaikki varmaan tietää niin vesi ei kuulu mun suosikkeihini.

Mamin suosikkeihin ei sit kuulu tollaset kuraset liivit, joka on kuitenkin ihan väistämätöntä jos aion ylipäätään käydä lenkillä.

Eikä myöskään mun kuraset jalat tai maha

Lumen alta paljastuu keväisin aina kaikkia aarteita, niinku tollanen mehukas luu, jonka olin jo kokonaan unohtanu  

Sit keväällä  mulla on yks vakihomma, jota mä harrastan aina, kun pääsen metsälenkille...Mulla on nimittäin himo pakkasenpuremiin puolukoihin ja niitä mä käyn sit syömässä 

Sit  on aika jännää seurata sopivan välimatkan pästä, kun vesi lorisee ojissa.

Talven jälkeen on myös jännää lähtee seikkaileen ihan yksistään tollaseen ryteikköön mistä on lähes kaikki puut kaadettu pois 

Ja vähänkö ihmettelin tollasta puoliks syötyä käpyä tossa tiellä..


Mutta melkein parasta kaikessa oli se, kun 'hevon kuusestakin' oli melkein kaikki lumet sulanu, ku kävin siellä juoksemassa tänään 

Jouduin tekeen ihan liian rankan lenkin mamin painostuksesta ja sit, ku vihdoin pääsin kotiin niin rojahdin tohon kentälle kurasena ja puolikuolleena 

No ei vaan laskin leikkiä..en mä tossa sen takia makaa, että olisin väsyny, kun syön siinä toista löytämääni luuta