Kirjoittaja
Topi-koira 
Mä oon Topi-koira Tampereelta ja mussa on montaa eri rotua, jotka mä oon saanu perintönä mun emolta ja kai isältänikin :) Isääni mä en oo koskaan nähny, eikä mun emo siitä kyllä mitään kertonukkaan ;) Se tais olla semmonen kuuma, mutta lyhyt romanssi, jonka seurauksena mä ja mun 6 muuta sisarusta sit nähtiin päivänvalo 1.4.2007 eli aprillipäivänä ja oon nyt 2v. vanha. Mä kirjottelen tänne silloin, kun ehdin muilta hommiltani kaikkee sitä mitä oon kulloinkin puuhastellu :) Tassupäivää kaikille kävijöille..ikään, rotuun, lajiin ja sukupuoleen katsomatta 
Runo Hirmuilta
Topi kuvaruudussa lihaksiaan pullistelee ja nauraa, tytöt on Topin edessä valmista kauraa.
Motskarillaan Topi läpi maalaismaiseman salamana kurvaa, ei ehdi mammanpojat turvaan. Tankin metallinhohtosininen vain kiiltää. Kun Topi ajaa ohi, niin tyttöjen sydäntä viiltää.
Oota Topi, oota, tytöt huutaa!!!!!! Mutta Topi vain coolisti tassuaan nostaa ja hanaa vääntää. Pian jo kotipihaan motskarinsa kääntää. Kiire on pojalla tuopposia kumoamaan, ei aina ehdi naisia lumoamaan.
|
13.06.2009 - 21:30
Mulla on ollu niin hirvee kiire ja mun porukoilla vielä kiireempi, etten oo ehtiny paljoo kirjotteleen saati kommentoimaan ja sama tahti näyttää jatkuvan Oon mä silti kerinny lenkillä käymään ihan kiitettävästi, mutta yks asia mikä mua rassaa on se, että mä en pääse enää ollenkaan irtolenkille Ja se taas on mamin ihan ikioma päähänpisto, kun mä muka hätyyttelisin pesiviä lintuja ja muita metsäneläviä, mutta eiks selllanen kuulu just koiran elämään 
Lupas mami, että mä pääsen sit myöhemmin irtolenkille, kun kesä alkaa kallistuun syksyä kohti ja pääsisin muuten nytkin, mutta ku oon muka sellanen metsästäjä niin se ei sit käy 
Kävin yks päivä iskän ja mamin kanssa pyörälenkillä ja sain juosta niin lujaa, ku kintuista pääsin, kun mami polki samaa vauhtia, ku mää juoksin... Ja mää olin siis kiinni siinä pyörässä ja iskää vähän hirvitti, että me löydetään kohta mamin kanssa ittemme jostain tien poskesta verissämme 
Täällä oli parina päivänä aika lämmin ja aurinko paisto niin, että mun oli pakko pitää aurinkolaseja, kun mua niin häikäsi.

Käytiin yhellä vuorella josta oli aika hyvät näköalat kauas, vaikka ei ne maisemat tossa kuvassa pääsekkään oikeuksiinsa ja toi lenkki oli jotain 10 km.
Sit mä oon käyny niillä tutuilla lenkeillänikin niinku hiekkamontulla ja sinne oli tullu sellanen uus kasa jossa oli pelkästään kiviä ja ollaan etitty mamin kanssa sieltä pyöreitä kiviä, kun mami kerää niitä 
Sit ollaan menty kaikenlaisia polkuja pitkin ja vähän kävin pyörimässä ruohikossakin ja näin mä yhen käärmeenkin  Löysin mä yhen uuden jäljenkin, jonka alkuperä tuotti mulle hiukan päänvaivaa...
Oon mä tehny töitäki, niinku hommannu saunapuita..sellasia pieniä ja sit vähä suurempia

Ja sit mä oon ollu tosi äijä ja korjannu siä hiekkamontulla yhen kaivurin

Enkä mä oo tässä kiireen keskellä unohtanu leikkimistäkään..
tai rentoutumista..

Se mun rentoutumiseni meni sit vähä överiks ja pääsin siitä lehtienkin otsikoihin 

02.06.2009 - 20:50
Tänään mä jouduin taas muistojen valtaan, kun posti toi mulle tai oikeestaan se oli mamille niin sellasen jäsenlehden, joka oli siltä porukalta, jotka oli järkänny sillon sen koiraleirin millä mäkin olin mamin kanssa  Niin siis me selattiin sitä yhdessä mamin kanssa ja sit yhessä kohtaa mami repes nauraan ihan sikana ja, kun katoin, että mitä se siinä kohtaa näki niin melkein häpesin, ku näin, että me oltiin siinä lehden sivulla
En mä siis itteeni hävenny vaan mamia, kun senkin täyty ängetä niihin leirin olympiakisoihin, vaikka olisin mä yksinki osannu tollasista esteistä loikata ja sekin vielä, että mamin täyty hypätä metrin korkeudelle, vaikka toi rima on noin alhaalla...Varmaan kaikki nauro sille
Tai siis hyppäshän kaikki muutkin omistajat koiriensa kanssa noista esteistä, mutta ei ihan noin huomiota herättävästi Toi kuva oli siinä lehdessä mustavalkosena, mutta mami kävi pöllimässä ton värikuvan sieltä seropien foorumilta ittelleen Aika mairitteleva kuvateksti oli muuten ton kuvan alla siinä lehdessä ja mä voin kopsata sen tähän, vaikka mua niin nolottaaki..
Ketteryys oli valttia olympiaradalla niin koiralla kuin omistajallakin!

Mun ajatukset matkas sit taas sinne leiriaikaan ja muistelin sitä leirin kohokohtaa, kun mä mun Remu-veli tavattiin ja muisteltiin niitä meiän yhteisiä lapsuusaikoja 

29.05.2009 - 08:00
Sain Kanelilta ja Digiltä tälläsen tunnustuksen ja en jaksa muuta, ku hämmästellä, että kamut jaksaa mua muistaa, vaikka oon niin törkee, etten jatka näitten jakamista kellekkään Kiitti Kaneli ja Digi!

26.05.2009 - 15:22
Viikon Koirakuva jää kesätauolle ja viimesenä haasteaiheena on tulevaisuus. Mulla ei vielä oo harmainta aavistustakaan siitä, mitä mun päänmenoks on suunniteltu noin niinku mitä kesäsuunnitelmiin tulee ihmisten kannalta katsottuna Ainakaan mä en haluais lähtee mihinkään reissaamaan, kun en tykkää autokyytistä yhtään ja kesällä on muutenkin niin sairaan kuuma matkustaa 
Mun omat suunnitelmat, joista tykkäisin olis sellasia, että sais olla vaan kotona ja pysyä näissä tutuiks tulleissa ympyröissä

Tietty mä aion tavata mun koirakavereita ja muutama niistä onkin jo käyny tossa kyselemässä, että aionks mä olla niitten kaa sit kesällä Mä luulen, että se mun kämppiskoira Dora sieltä leiriltä saattaa tulla jossain vaiheessa vieraileen mun tykö vähän pitemmäkskin aikaa..

Mun pitää varmaan ennen sen Doran tuloo siivota se viime vuonna tehty temppurata, kun se on jostain syystä päässy vähän liikaa ruohottuun Mä aion nyt kesän aikana harjotella enemmän niitä juttuja siinä radassa, kun viime vuonna se jäi hiukan vähiin ja pelkästään laiskuuden takia  
Sit mä aion käydä ehkä järvelläkin, en mä uimaan mee, mutta varpaani voisin ehkä kastaa..
Sit mä käyn mun vanhoilla tutuilla lenkkipoluilla yksin tai kaksin.
Ja tietysti käyn hiekkamontullakin juoksemassa noita kasoja ylös ja alas...jos jaksan.
Mä oon sitä mieltä, että kesällä pitää syödä hyvin ja nauttia kesästä ja siks mä aionkin istuskella tossa mun lähimetsässä ja miettiä elämänmenoo ja ehkä mä otan jotain evästäkin mukaan

|
|