Nyt ollaan sitten palattu sieltä leiriltä ja täytyy sanoo, että toi matkustus on aika rankkaa ja käy ihan voimille..
Mulla oli aika hauskaa siä leirillä ja ainaki kavereita oli tosi monta ja oli siä pari tyyppiä, joitten kanssa kemiat ei oikein kohdannu ja ne näytti mulle joka käänteessä hampaitaan  
Toisaalta sit olis ollu mahdollisuus, vaikka pieneen romanssin poikaseenki, mutta pidin sentään pääni kylmänä ja muistelin, että oon varattu 


Ulkoiltiin aika paljon ja oli siä sit pari kertaa hiukan tylsääki, kun meiän mamit meni johonkin luennolle ja meiät jätettiin sit sinne huoneeseen ja meiän aika tuli tosi pitkäksi niin ei tehty sit muuta, ku löhöttiin.

Tapasin sit mun Remu veljenkin ja aluks me hiukan tervehdittiin toisiamme sillain kahella jalalla seisten ja taputeltiin toisiamme olkapäille, mutta siitä ensitapaamisesta ei oo kuvia, kun ei ollu sillä hetkellä kameraa mukana  
Mutta sit myöhemmin mami otti meistä muutaman kuvan ja Remun mamiki otti ja varmaan enemmän, ku mami ja ehkä se vois joskus lähettää niitä kuvia mulle  


Remu ei ollu oikein leikkituulella, kun se oli tullu täysi-ikäseks niin se lopetti sillon leikkimisen, mutta mä kyllä leikin vieläkin, vaikka oon samaikänen, enkä oo alkanu ukkoutuun  
Se Remu harrastaa ennemmin tollasia kaivaushommia sen leikkimisen sijaan.

Sit tänään ennen kotiin lähtöö oli sellaset leiriolympialaiset, jotka meni multa ihan penkin alle, kun jumituin sellaseen nakkitehtävään, jossa piti ettiä nakkeja purkkien alta ja tyhmä mami ei tajunnu, että oltais selvitty siitä ennätysajassa jos mami olis ees sormellaan osottanu minkä purkin alla ne nakit on
Remulla ja sen mamilla nousi jalka aika kepeesti noissa esteissä.


Mutta ei Remukaan sit kuitenkaan 3 parhaan joukkoon yltäny, mutta se mun kämppis oli kolmas ja se on toi tossa oikeessa reunassa  


Ei se mua kuitenkaan kauaa ottanu päähän, vaikka ei palkintoo tullukkaa ja olin jo hetken päästä ihan oma itteni 


Eikä varmaan Remuakaan jääny se kisa pahemmin kaiveleen..